Laukaiset kameran. Kuva tallentuu filmille tai digikameran muistiin. Se mitä kuvasit on ikuistettu, mutta valokuvasi tapahtuma on loppunut – sitä ei enää ole. Harri Laakso ”...kirjoittaa asioista, joiden keskiössä on enemmän poissaolo kuin aihe...” Tunne on tuttu kun tarkastelee tavallisella hitaalla digikameralla kuvattua kuvaa. Tapahtuma, jonka halusit vangita meni ohi ennen kuin kamera laukesi ja tapahtuma on tallennettu vain mielikuviin.
Laakson mukaan valokuvaus joutuu
arvioimaan uudelleen oman välineensä luonnetta digitaalisen kuvaamisen
syrjäyttäessä perinteisiä tekniikoita. Laakso kysyykin kuoleeko valokuvaus.
Laakson mukaan valokuva toimii negaation kautta kuten kieli. Kieli lakkauttaa
asiat, jotka se nimeää – valokuvan tallentamaa hetkeä ei enää ole. Perinteisen
valokuvauksen muuttuessa digitaaliseksi muutos voidaan nähdä evoluutiona
uudenlaiseen tekniikkaan tai peräti digitaalisena vallankumouksena.. Laakso
vertaa valokuvausta viestijuoksijaan, jonka tehtävä on loppunut ja kapula on jo
ojennettu digitaaliselle kuvalle.
Tässä muutoksessa Laaksoa
kiinnostaa ajan pysäyttäminen. Valokuva valokuvauksesta. Kun filmiin perustuva
valokuvaus siirtyy syrjään uudempien medioiden tieltä, myös sen teknologinen
suojamuuri repeää. Laakso lainaa amerikkalaista taidehistorioitsija Rosalind
Kraussia, joka esittää, että väline voidaan keksiä uudestaan. Regis Durand
nostaa esiin Laakson tutkimuksen kolme keskeistä teemaa: valokuvan
kyvyttymyyden katsoa suoraan kohteeseen, poissaolo kuvan sisäisenä elementtinä
ja kyky vaihtaa mittakaavaa ja etäisyyttä. Laakso esittää myös esimerkin
Joel-Peter Witkinin kuvasta Glassman, jossa valokuva on herättänyt kuolleen
eloon. Laakson esimerkit eivät kuitenkaan
erota digitaalista valokuvaa perinteisestä, vaikka perinteisen valokuvan
kuolema nosti mainitut teemat keskustelun aiheeksi.
Laakso esittelee Charles S. Piercen semioottisen teorian ja
tarkastelee sen valossa valikuvan indeksistä luonnetta. Valokuvan
indeksisyydellä Pierce tarkoittaa valokuvan syntyä. Valon vaikutus filmillä on
yhtälailla epäsuora viittaus alkuperäiseen kohteeseen kuin tuuliviiri, joka
osoittaa tuulen suuntaa. Indeksisyydellä on kaksoisrooli osoittimena ja
jälkenä. Perinteisen ja digitaalisen kuvan indksisyys on erilaista. Perinteinen
kuva syntyy jälkenä suoraan filmille. Digikuvasta ei jää suoraa materiaalista
jälkeä. Laakson mukaan indeksisyys ei ole puhtaasti geometristä tai
teknologista, eikä kaikesta ”fyysisyydestä” huolimatta kuulu näkyvän piiriin.
Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei se voi olla ajattelun kohteena, ja etteikö
siitä voisi esittää näkyviä esityksiä (Laakso 2003, 99).
Laakso ei voi yhtyä professori
Merja Salon (väittämään, että ”digitaalikamera voi halutessaan tallentaa
todellisuutta aivan saman indeksisen logiikan mukaan kuin perinteinen
kamerakin” 2000,23). Tälläinen näkemys ohittaa kuvan indeksisyyden
samaistaessaan sen tallennettavissa olevaan näkymään.
On totta, että kuva muodostuu molemmissa tapauksissa valon koskettaessa
rekistöröivää instrumenttia, mutta digitaalisen kuvan (ja videon) tallennus
perustuu tiedon elektrooniseen käännökseen, eikä kontaktin aiheuttamaan
jälkeen. Oikeastaan digitaalisista kuvista on vaikea puhua edes tallenteina.
Pikemminkin voisi puhua tallentavan laitteen generoiduista abstrahoiduista
kuvista.
Laakson mielestä Salon muotoilu
indeksisestä logiikasta digitaalisen kuvan osalta on osuva. Kysymys on
loogisesta suhteesta ja operaatiosta. Tältä osin tulisi puhua legisign luokituksesta, jonka
objektisuhde on sopimuksenvarainen (Laakso 2003, 102). Laakson mukaan erottelun
tarkoitus on katkaista ajatus visuaalisesta näkymästä, joka valokuva-apparaatin
ansiosta virtaisi indeksisenä ja siksi totuudellisena tai autenttisena näkymänä
kohteesta kuvaan. Tarkoittaako tämä Laakson määritelmä sitä, että perinteinen
kuva on autenttinen ja digikuvasta, joka muodostuu numerosymboleista
autentisuus puuttuu?
Laakso vertailee digitaalista ja
perinteistä elokuvaa. Hän huomaa, että filmin rakeisuuden aiheuttama pulssi
puuttuu digitaalisesta elokuvasta. Hän kiinnittää huomion myös tulevaisuuden
digitaalisiin näyttöihin, jolloin näyttökuva ei päivittyisi kokonaan, kuten
nykyisissä näytöissä, vaan ainoastaan muuttuvat pikselit korvautuisivat. Tämä
merkitsisi entistä stabilimpaa välkkymätöntä kuvaa (2003 s 102). Mutta mikä on
todellisuus tänä päivänä havaitseeko silmämme ns. digitaaliset analogisesti vai
digitaalisesti? Aistimme toimivat analogisesti. Digitaalinen kuvakin on
digitaalista vain tietokoneen prosessorissa.Näkyvässä muodossa kuva kuitenkin
nähdään analogisena. Digitaalinen kuva Laakson mielestä on erilainen kuin
perinteinen analoginen kuva. Digitaalisen kuvan näkyvä ero johtuu useimmin
kuvan pakkauksesta ja heikosta resoluutiosta. Optimaalisella resoluutiolla ja
pakkauksella eroa on vaikea aistein huomata.
Valokuvan tapahtuma on Harri
Laakson tekemä väitöskirja Taideteolliseen korkeakouluun. Laakso tutki
valokuvan kokemusta tavoitteenaan selvittää mitä on valokuvan tapahtuma.
Tutkimus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan valokuvan
tapahtuman keskeisiä piirteitä kuten välinettä, ja valokuvan semioottista
ilmaisua. Toisessa osassa kirjoittaja vertailee mm taiteen ja estetiikan
analogisuutta kirjallisuudessa ja valokuvauksessa. Kolmannessa osassa tutkija
kokoaa päätelmänsä valokuvan tapahtumasta.
Väitöskirjaksi laadittu tutkimus ei
ole havainnollisesta kuvituksesta huolimatta helppo teos valokuvan ilmaisusta
kiinnostuneelle lukijalle. Tutkija kokee ajatuksellista yhteyttä ranskalaisen
kirjailijan Maurice Blanchotin
teoksin. Laakso esitteelee
keskeiset teoriansa, kuten Piescen semioottisen merkkiteorian, mutta jos teoria ei ole aiemmin tullut tutuksi, sen
omaksuminen tämän teoksen perusteella saattaa jäädä pinnalliseksi. Teos
toimiikin alan tutkijoille ja opiskelijoille suunnattuna ajankohtaisena
puheenvuorona perinteisen ja digitaalisen valokuvan merkityksestä ja uuden
välineen tuomasta muutoksesta valokuvaukseen.
Kirja-arvio
Harri Laakso ”Valokuvan tapahtuma”
Paradigma 2003
429 sivua
ISBN 952-5169-31-6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Palaamme asiaan ja julkaisemme komenttisi.