Säästöt vaikeuttavat kirjastojen digiloikkaa

MIELIPIDE Helsingin Sanomat 23.11.2015

Tieteellisten kirjastojen toimintaympäristö on parin viime vuosikymmenen ajan muuttunut jatkuvasti. Kirjastot aloittivat digiloikan aineistoissa 1990-luvulla ja jatkoivat sitä yhteisillä tietojärjestelmähankinnoilla. Painettujen aineistojen logistiikka uudistettiin keskittämällä vähemmän käytettyä aineistoa varastokirjastoon.

Digitaalisten aineistojen hankinta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on ollut siten jo kauan arkipäivää. 

E-kirjojen määrässä ja saatavuudessa on viiden viime vuoden aikana tapahtunut selvä loikka. Samalla kirjastojen toiminnan ehdot ovat muuttuneet.

Maksullisten e-aineistojen käyttöoikeuksia ei voida ostaa kenelle tahansa, vaan hankkijan on määriteltävä niiden käyttäjät. Käyttäjämäärän kasvattaminen tarkoittaa hintojen nousemista, koska tieteellisten e-aineistojen hinnoittelu perustuu käyttäjien määrään. 

Kun e-aineistojen hinnat nousevat noin viidellä prosenttiyksiköllä vuosittain, lisää se yliopistokirjastojen noin 20 miljoonan euron e-aineistokuluja vuosittain noin miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakouluissa satojatuhansia euroja.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt, että korkeakoulujen miljoonasäästöt otetaan muun muassa kirjastoista. Yhtenä ratkaisuna on esitetty korkeakoulukirjastojen yhdistämistä. Samaan aikaan ministeriö on kuitenkin tehnyt mahdottomaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aidon yhdistymisen säilyttämällä tiukan duaalimallin. 

Vain korkeakoulu voi hankkia omille opiskelijoilleen, opettajilleen ja tutkijoilleen e-aineistoja. Yhdistymisen seurauksena on todennäköisesti myös laskennallisen käyttäjämäärän kasvu, mikä tarkoittaa e-aineistoista maksettavien lisenssimaksujen kasvua. 

Korkeakoulujen toivottu erikoistuminen ja profiloituminen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuspanostusten eroavaisuudet näkyvät selvästi e-aineistojen käyttötilastoissa ja tukevat selkeää profiloitumista hankittavissa aineistoissa. 

Kirjastoista on samalla tullut entistä enemmän opettavia laitoksia: tieteellisen tiedon käytön taidot eivät synny tehokkaasti, ellei niitä opeteta aktiivisesti.

Yksi ratkaisu on tietenkin se, että kaikille korkeakouluopiskelijoille ostetaan tablettitietokoneet uskoen, että tutkimukseen, opetukseen ja oppimiseen tarvittava aineisto löytyy netistä ilmaiseksi. Sekö on kestävä linjaus suomalaisen tieteen tekemiselle ja innovaatioiden lisäämiselle?

Kauko Maskulainen

Ammattikorkeakoulujen kirjastokonsortion puheenjohtaja

Jarmo Saarti

Suomen tieteellisen kirjastoseuran puheenjohtaja