Ihmisen tieto muuttaa sitä, miten hän näkee asiat
HS TIEDE 7.3.2016
Kirsi Heikkinen
KUVA JOHNS HOPKINS UNIVERSITY
Kuvio näyttää, miten eri tavoin arabiankielen taitaja ja ummikko näkevät kirjainten samankaltaisuuden. Ylempi kaavio kuvaa ummikkojen havaintoja, alempi kielen osaajien. Kuva:
Niin autot, linnut, kasvot kuin kirjaimet näyttävät erilaisilta asiantuntijan ja asiaa tuntemattoman silmin, vahvistaa yhdysvaltalaistutkimus.
Siinä missä tavis hyvässä lykyssä tunnistaa linnun pöllöksi, lintubongari erottaa vilauksessa, nököttääkö oksalla lehto- vai viirupöllö. Asiantuntija näkee kohteen eri tavoin kuin asiaa tuntematon – jopa kirjaimellisesti, esittävät Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat.
Professori Brenda Rapp kollegoineen kartoitti asiaa arabialaisten kirjainten avulla.
"Voisi olettaa, että näkökoneistomme havaitsisi kirjainten piirteet, vaikka kieli olisikin meille vieras. Näin ei ole, vaan tietämys vaikuttaa siihen, kuinka asian näemme", Rapp sanoo yliopistonsa tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui 25 arabiankielen osaajaa ja 25 ummikkoa. Koehenkilöille näytettiin 2 000 kirjainparia, ja heidän piti arvioida, oliko kyseessä sama vai eri kirjain.
Jos kirjaimessa oli vähän yksityiskohtia, ummikot vastasivat nopeammin mutta tekivät enemmän virheitä kuin arabiantaitoiset. Mitä kiharaisempi kirjain, sitä hitaammiksi ummikkojen arviot kävivät. Arabiaa osaavat sen sijaan tunnistivat monimutkaiset kirjaimet vikkelästi.
Yllättävää oli se, että ummikot ja taitajat kompastuivat vertailussa eri asioihin. Kieltä osaavia eivät harhauttaneet visuaaliset seikat vaan esimerkiksi kirjaimen nimi tai se, miltä se kuulostaa.
Tutkijat väittävätkin, että asiantuntija ei näe samaa kuin aloittelija. "Se, mikä aloittelijalle näyttää monimutkaiselta, on osaajalle yksinkertaista", sanoo tutkijaryhmään lukeutunut Robert Wiley.
Hänen mukaansa tämä pätenee kaikkeen, mitä näemme.
"Havaintomme koskee todennäköisesti mitä tahansa kohdetta – autoja, lintuja, kasvoja. Asiantuntemus muuttaa sitä, miten asian hahmottaa", Wiley sanoo.
Wileyn mukaan osa asiantuntemusta onkin oppia, millä on merkitystä ja millä ei. Tämä koskee myös visuaalisia ominaisuuksia.
"Tiedät, mitä pitää tarkkailla", Wiley kiteyttää.
Tutkimuksen julkaisi Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance.
JAA
HS TIEDE 7.3.2016
Kirsi Heikkinen
KUVA JOHNS HOPKINS UNIVERSITY
Kuvio näyttää, miten eri tavoin arabiankielen taitaja ja ummikko näkevät kirjainten samankaltaisuuden. Ylempi kaavio kuvaa ummikkojen havaintoja, alempi kielen osaajien. Kuva:
Niin autot, linnut, kasvot kuin kirjaimet näyttävät erilaisilta asiantuntijan ja asiaa tuntemattoman silmin, vahvistaa yhdysvaltalaistutkimus.
Siinä missä tavis hyvässä lykyssä tunnistaa linnun pöllöksi, lintubongari erottaa vilauksessa, nököttääkö oksalla lehto- vai viirupöllö. Asiantuntija näkee kohteen eri tavoin kuin asiaa tuntematon – jopa kirjaimellisesti, esittävät Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat.
Professori Brenda Rapp kollegoineen kartoitti asiaa arabialaisten kirjainten avulla.
"Voisi olettaa, että näkökoneistomme havaitsisi kirjainten piirteet, vaikka kieli olisikin meille vieras. Näin ei ole, vaan tietämys vaikuttaa siihen, kuinka asian näemme", Rapp sanoo yliopistonsa tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui 25 arabiankielen osaajaa ja 25 ummikkoa. Koehenkilöille näytettiin 2 000 kirjainparia, ja heidän piti arvioida, oliko kyseessä sama vai eri kirjain.
Jos kirjaimessa oli vähän yksityiskohtia, ummikot vastasivat nopeammin mutta tekivät enemmän virheitä kuin arabiantaitoiset. Mitä kiharaisempi kirjain, sitä hitaammiksi ummikkojen arviot kävivät. Arabiaa osaavat sen sijaan tunnistivat monimutkaiset kirjaimet vikkelästi.
Yllättävää oli se, että ummikot ja taitajat kompastuivat vertailussa eri asioihin. Kieltä osaavia eivät harhauttaneet visuaaliset seikat vaan esimerkiksi kirjaimen nimi tai se, miltä se kuulostaa.
Tutkijat väittävätkin, että asiantuntija ei näe samaa kuin aloittelija. "Se, mikä aloittelijalle näyttää monimutkaiselta, on osaajalle yksinkertaista", sanoo tutkijaryhmään lukeutunut Robert Wiley.
Hänen mukaansa tämä pätenee kaikkeen, mitä näemme.
"Havaintomme koskee todennäköisesti mitä tahansa kohdetta – autoja, lintuja, kasvoja. Asiantuntemus muuttaa sitä, miten asian hahmottaa", Wiley sanoo.
Wileyn mukaan osa asiantuntemusta onkin oppia, millä on merkitystä ja millä ei. Tämä koskee myös visuaalisia ominaisuuksia.
"Tiedät, mitä pitää tarkkailla", Wiley kiteyttää.
Tutkimuksen julkaisi Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance.
JAA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista! Palaamme asiaan ja julkaisemme komenttisi.